Peruuttamattomia päätöksiä

Edellisviikolla johtajuuttani sparrattiin aiheella "Peruuttamattomat päätökset". Ennakkoajatus aiheesta oli, että totaalisen peruttamattomia päätöksiä ei ihmiselämässä kovin montaa ole - lähinnä suuret elämän ja kuoleman kysymykset.

Mutta kun aiheeseen sukellettiin syvemmälle ja rajattiin sitä vielä työelämään, niin keskustelu monipuolistui. Mitkä jo tehdyt tai tulevaisuudessa tehtävät päätökset ovat sellaisia, että niiden muuttaminen olisi, jos ei nyt ihan mahdotonta, niin ainakin hyvin hankalaa. Yrityskontekstiesimerkkeinä suuret strategiset päätökset lähteä vaikka kansainvälistymään tai ottaa ulkopuolista rahoitusta ja samalla antaa ulos lupaus tietystä tuottavuudesta. Tai päätös investoida kokonaan uuteen teknologiaan tai tuotantolaitokseen. Toisaalta todettiin, että peruuttamattomia päätöksiä on pakko tehdä, jos aikoo menestyä, kehittyä ja erottautua.

Peruuttamattomia päätöksiä on tehty myös maapallon tilan suhteen. Yritysmaailmassa peruttamaton päätös on usein syvän analysoinnin ja riskinarvioinnin tulos - päätöksen vaikutuksia pystytään ainakin jossain määrin tunnistamaan ja arvioimaan. Ihmisen maapallon suhteen tekemissä päätöksissä hurjaa on se, että niiden seurauksista moni jää kokonaan havaitsematta, koska niin paljon on vielä tuntematonta. Ja moni näistä päätöksistä on totaalisen peruuttamaton - esimerkiksi menetettyjä lajeja ei saada takaisin.

Itselleni hyvin tärkeäksi on muodostunut halu ymmärtää mahdollisimman laajasti miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tärkeää olisi päästä aineiden kiertojen tasolle ja globaalisti, jotta voisin olla varma, että mitkä ratkaisut oikeasti ovat vaikuttavia ja kokonaisuudelle hyväksi. Ja sitten tehdä päätöksiä, jotka ehkä päätöksinä ovat peruuttamattomia, mutta vaikutuksiltaan eteenpäinvieviä.

PS. Pienien arjen päätösten kategoriassa ostin polkupyörän, kun päätin, että oman autoiluni vähentäminen on helppo pieni ekoteko. Nyt jälkiviisaana alan tsekata, että onkohan ostamani pyörän elinkaari miten kestävää tekoa... omalla kohdallani kärsimättömyys lyö kapuloita parhaiden päätösten rattaisiin. Mutta päätös-keskustelussa todettiin myös vanha johtamisen mantra - parempi huonompikin päätös kuin ei päätöstä ollenkaan. Vähän varovainen pitää kyllä tämän kanssa olla peruuttamattomien päätösten äärellä :)