Nyyttikesti-meininki

Aika moni viisas ihminen on sitä mieltä, että se millä maailma pelastetaan, on kulutuksen ja tuottamisen vähentäminen. Oma pohdintani on kietoutunut sen ympärille, miten tämä saataisiin edes jollakin tasolla kaikkien (suomalaisten) agendalle. On yksilöitä ja yrityksiä, joille tämä on helpompaa kuin toisille, mutta koska me tarvitsemme kokonaisvaltaista muutosta, pitäisi kulutuksen vähentämisestä tehdä kaikille kiinnostavaa ja houkuttelevaa. Pohdin, että tähän voisi sopia vanha kunnon nyyttikesti-meininki, jossa jokainen osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan, mutta kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Nyky-yhteiskunta on kulutusyhteiskunta ja monien arvot ja arvostukset perustuvat rahaan ja omaisuuteen. Pidän yleensä kovan laittamisesta kovaa vasten, mutta pelkään, että liian vaativa vastuullisuuspuhe voi vain ruokkia polarisaatiota yrityskentässä. On vaikeaa rakentaa toimivaa kokonaisuutta, jossa on yrityksiä, joilla vastuullisuus on strategian ydinarvo ja toisaalta niitä, joiden liiketoimintaa se ei mitenkään ohjaa.  Mietin, että miten saisimme kaikki - tai edes nykyistä useammat - yritykset jollakin tapaa kulkemaan kohti yhteistä isoa muutosta. Ajattelen, että siihen tarvittaisiin arvostusta kaikkia pieniäkin tekoja kohtaan sekä toimialakohtaista ideoiden jakoa (erityisesti niillä toimialoilla, joissa vastuullisuus ei ole liiketoiminnan ydintä), jotta syyllistämisen sijaan kannustettaisiin ja jotta eri ketjut (toimitus-, arvo-) muuttuisivat sopivalla nopeudella tukemaan muutosta. Ajattelen, että tärkeää on kokemus tasa-arvoisesta toimijuudesta lähtökohdista riippumatta. Vain siten maali voisi olla yhteinen ja muutos alkaa tapahtua. Ja, kun alkuun on päästy, on vauhtia helpompi kiihdyttää ja joukkoon on aina helpompi tulla mukaan - yksittäisistä teoista ja toimijoista tullakin jotakin isompaa ja yhteisempää.

Joskus toki pakkokin on melkoinen motivaattori. Henkilökohtaisella tasolla voin todeta, että kallon murtava pyöräkolari ja omakotitalon muutto ovat yhdistelmä, joka kirkastaa arvot ja tiivistää tarpeet minimiin. Mari Pantsar peräänkuulutti LinkedINissä vuodesta 2025 viimeinkin vuotta, jolloin kulutuksen vähentäminen oikeasti alkaisi toteutua. Muuttolaatikoihin pakattavan vaatehuoneen (hävettävä) todellisuus inspiroikoon tähän tulevaisuuteen!