Kaikella on tarkoituksensa

Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen kirjoittaa uusimmassa Luonnollista kemiaa blogissa https://naturalchemistry.utu.fi/analytiikka-avaa-monia-ovia-12-3-2022/ siitä, miten analyyttisen osaamisen kasvaessa opitaan koko ajan lisää siitä mitä kasvit ovat "syöneet". Ja siitä mitä merkitystä on sillä, että kasvien yhdistekoostumusta tunnetaan.

Samalla tavalla kuin ihmiskehon (lähes) jokaisella molekyylillä ja solulla on rakenteellinen tai toiminnallinen merkityksensä, on kasveistakin löytyvillä yhdisteillä tarkoituksensa. On yhdisteitä, jotka mm. liittyvät kasvien rakenteisiin, kasvuun ja lisääntymiseen sekä monenlaisia puolustus- ja kommunikointiyhdisteitä. Luonto on usein myös aika tehokas resurssien allokoija - panostetaan siihen mikä on olosuhteet huomioiden hengissäselviytymisen kannalta välttämätöntä. Kasvien yhdistekoostumukset kertovatkin siis myös tarinaa kasvien historiasta ja kehityksestä olosuhteiden pakosta. Jos kasvuympäristön muutosten vauhti olisi luonnollinen, kasvit todennäköisimmin kehittyisivät niille hengissäsäilymisen kannalta suotuisaan suuntaan yrittäen sopeutua tapahtuviin muutoksiin (jos kehitykseen tarvittavat kasvunedellytyksen toteutuvat).

Koska tutkijanurastani on hetki (15 vuotta) aikaa, uskallan tehdä yksinkertaistuksia ja pohtia sitä miten kiehtova ajatus on, että jokaisella kasvin yhdisteellä on tarkoituksensa. Että, kun tiedetään mitä yhdisteitä kasvista löytyy, voidaan tuntea lajin tarinaa ja ehkä tulevaisuuttakin. Itse en voi puhua muista kuin koivunlehtien pinnan flavonoidiaglykoneista - ja niistäkin siis vain tuota keski-ikäisen perinnetietoa -, mutta jo pelkästään tuossa yhdisteryhmästä pystyi tekemään päätelmiä siitä mitkä lajit ovat läheisiä sukulaisia keskenään ja mitkä niistä joutuvat kehittämään enemmän ainakin tiettyjä puolustusyhdisteitä niitä syöviä hyönteisiä vastaan. 

Mikä merkitys kasvin yhdistekoostumuksella on kasviyksilölle? Entä lajille? Muille kasvilajeille? Muille eliölajeille? Koko maapallolle? Uskon, että enemmän kuin uskommekaan. Näitä(kin) kysymyksiä meidän on tarkoitus pohtia Luonnollista kemiaa -hankkeen puitteissa mm. Luonnollista kemiaa -podcasteissa, joita alkaa ilmestyä pääsiäisen jälkeen (linkkaan ne tuonne "Luonnollista kemiaa" -sivulle, kun ovat uunista ulos). Toivottavasti joku muukin kokee aiheen yhtä inspiroivana kuin minä. Saa muuten lähettää kysymyksiä ja toiveita siihen mistä noissa podcasteissa puhutaan - mitä juuri sinä haluaisit tietää kasvien kemiasta. Yhteystiedot löytyy yhteystiedot sivulta.

PS. Luonnollista kemiaa hankkeeseen kuuluu myös informatiivisia kasvivideoita, joissa lajien tarinaa ja yhdistekoostumusta avataan yksityiskohtaisemmin. Näillä videoilla on aloitettu Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan helmistä. Ja lisää on tulossa. https://naturalchemistry.utu.fi/luonnollista-kemiaa/kasvivideot/